Vuosangansoturit
Vuosangan ampumakenttäalueella, keskellä Kainuun kauneinta korpea, elohopea on jäätynyt pysyvästä alle -20° celsiuksen. Pakkasen purevuutta ja oikean varustuksen tarpeellisuutta on testattu empiirisillä kokeilla. Eräänkin kenttäkokeen yllättävä tulos oli, että kesäkumisaappaat EIVÄT ole yhtä lämpimät kuin talvikumisaappaat, ja saattavat aiheuttaa paleltumia väärinkäytettyinä. Pakkanen on myös aiheuttanut myös suurta toimintakyvyn laskua, nimittäin ajoneuvojen ja elektronisten laitteiden kohdalla. Jäätyneitä ja sopimuksensa irtisanoneita ajoneuvoja makaa tien varsilla, kuin Raatteen tiellä konsanaan. Lähiradioiden akkujen kestokyky on ollut koetuksella. Tästä viisastuneena ammuntojen johtajat ovat varanneet mukaansa huomattavan määrän vara-akkuja. Kadettien toimintaan kovahkokaan pakkanen ei tee muutosta. Teltoissa majoittuva osasto on oppinut arvostamaan, Vesa-Matti Loirin sanoin, ”hyvää puuta”. Ammunnan johtajien suoritusten ja oman toiminnan arvioinnin lisäksi kadetit ovat reflektoineet puun, kaminan ja tulen muodostaman pyhän kolminaisuuden saloja. Tämä reflektointi kiteytyy tulivartiomiehen toiminnassa, tehtävässä jota suorittaessa on mahdollisuus solmia koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita, varsinkin jos tulivartiomiehen ajatukset siirtyvät liian syvään reflektoivaan transsiin. Tilaan, jossa materiallisen tason mukavuudet (kuten lämpö) ovat toissijaisia.
Kaksi tornaria
Pitkien harjoitusten aikana pataljoonan hevosmiesten varmat tiedot otetaan vastaan taivaan totena ja pyhinä sanoina, jotain ei sovi kyseenalaistaan. Lähdekritiikin vaihtelevuus on jopa väitöskirjan arvoinen mysteeri. Tiedot ilmavoimien Hornet-onnettomuudesta otettiin vastaan erittäin epäilevästi, toisin kuin hiihtomarssin pituus ja varustus, joiden pituus ja raskaus, muuttuvat saunasta pukuhuoneeseen siirryttäessä 50 kilometristä kenttävarustuksessa 85 kilometriin ryhmäkohtaisessa varustuksessa.
Korpisoturin paluu
Suomalainen sotilas on suksineen metsässä kuin kotonaan, vai onko? Tähän mennessä yhdistelmä kadetti + sukset ovat aiheuttaneet enemmän tappioita kuin vihollisen toiminta. Kadetit, jotka hiihtävät sitten ala-asteen aikojen ovat oppineet murtomaahiihtotekniikan lisäksi mm. suksien voitelun salat. Tämän harjoituksen aikana kadeteille jaettu salainen tieto on otettu avosylin vastaan. Olemmekin saanet erikoisluvan julkistaa tiettyjä salaisia ohjeita: kaksi sukkaa on parempi kuin yksi sukka, kauluri lämmittää kaulaa, sanomalehdet saappaissa imevät kosteutta ja t-paidasta saa oikein taiteltuna oivan pipon korvikkeen. Lopuksi haluaisimme välittää merikadettiveljiemme terveiset, joita olemme saaneet puhelimien välityksillä perjantai illasta lähtien. Tämä, jos mikä, osoittaa, sitä kaipuuta, joka heilläkin on takaisin Suomen kauniiseen korpeen.
Kadetit Klevdal ja Kukkonen
0 Kommentit to “Taru Vuosangankorvesta”